Elämän byrokratia

Haluaisin perustaa uuden viraston
pyörittämään paperia
Paikan jonne voi valittaa elämän epäoikeudenmukaisuutta
lomakkeella B620D
Keski-iän ylittäneet harput istuvat tiskillä
laitettuaan aamulla papiljotit
viraston standardin mukaisesti
Iskevät leimoja lomakkeisiin
joilla voi vaatia palautusta kohdalla
"En minä tätä halunnut"
Elämän byrokratia
ja pelkkä valitusoikeus
tekevät tästä kaikesta paljon siedettävämpää

Asetelma

Eloton sommitelma
jäykkä, muodollinen kuva
pakollinen korvasta korvaan irvistys
esitys onnesta ja kiiltokuvasta
"Kaikki on hyvin"
Propaganda-asetelma
josta puuttuu kaikki elo
Kaksiulotteinen
litteä ja lattea
Mauton

Mihin ihmeeseen katosi luonnollisuus ja nauru
lasten raikuva ääni
kyyneleet silmäkulmasta
likatahrat ja haiseva hiki

Perhekuva on eloton sommitelma
todellisuuden irvikuva

Sade

Jonain päivänä sade lakkaa
kaatumasta päälleni
vyörymästä yli rännien
tulvimasta yli pääni

Jonain päivänä synkkyyttä uhkuvat pilvet
mustaakin mustemmat
paholaisen kätyrit
rakoilevat
Näen aavistuksen sineä
ja mullasta nousee uusi taimi

Haisuli

Hai, hai, haiseva haisuli
Muumimaan pikku vipeltäjä
Ruskea pikku karvatassu
tahattomasti hassu

Hai, hai haiseva haisuli
Muumimaan koulukiusattu
Metsän siimeksissä piileskelevä
yksinäisyydessä elävä

Hai, hai haiseva haisuli
Muumimaan räkänokka
Piikikäs piikittäjä
vai syrjinnästä kärsijä

Loppuuko suru itkemällä?

Loppuuko suru itkemällä?
Saapuuko onni hymyilemällä?
Vaikka hymy olisi epäaito
Haihtuuko ahdistus ulkoilemalla
Pitääkö kiire pään selvänä?
Saako rauhan rukoilemalla?
Tuleeko minulle todella apu, jos rukoilen tarpeeksi voimakkaasti,
tarpeeksi ahkerasti?

Hetken unohdus on autuasta
kiire pitää ajatukset toisaalla
tai uni, joka on unetonta
vailla näkyjä tai muistoja

Illan yksinäinen hetki
on kuitenkin paholaisen tunti
jolloin omat riivaajat saapuvat
kellot kumisten

Muistojen puutarha

Muistojen puutarhassa
kukat kukkivat kirkkaamin
ja okaat pistävät terävimmin
Tuoksu huumaa kulkijan

Muistojen puutarhassa
pilkottaa vääristynyt peilikuva
muurin takana pilkottavasta todellisuudesta

Haistan kevään

Haistan kevään aavistuksen
Haistan vihreän nurmen
Tuulessa tunnen aavistuksen menneestä talvesta

Mieleni paistaa jo kesän auringossa
ja tunnen eläimellistä vetoa juurilleni
Äänet voittavat Vivaldin sinfoniat

Istun puistonpenkille haistelemaan
Ja sieluni täytän elämällä

Lapseni ovat kauniit

En osaa kertoa lasteni ihanuudesta
koska aamuni alkaa päänsäryllä
jo valmiilla väsymyksellä
Jatkuu kirkumisella
ja ainaisilla itkuilla
Olen kireä kuin viulunkieli
valmiina napsahtamaan
ja laulamaan omaa lauluani
Lapseni ovat kauniit
mutten osaa kertoa sitä
Osaan vain sanoa
Rakastan teitä

Raja

Minulla on näkymätön raja
jota en ylitä

Yllytän itseäni
tekemään uhkarohkean, huimapäisen hypyn
rajan toiselle puolelle
Sieltä minä heilutan ja huiskutan
hymyilen ja huutelen
"Hei, täällä minä olen"
Ja palaan nopeasti takaisin

Minulla on raja
joka on ja pysyy
Se on minun turvani
Se on minun esteeni
Sen sisällä on pehmoista ja turvallista
mutta minä haluan ulos
ulos, ulos, ulos
tuulettumaan
tuntemaan huiman rohkeuden
adrenaliinisuihkun

Minä istun rajan sisäpuolella
Peilikuvani on ulkona
katselee minua ja ilkkuu
Mamis, mamis

Olkoon
Olkoon niin
Raja on ja pysyy
Joskus minä vielä teen sen ja näytän
kuinka hurja minä olen
Mutta nyt
Täällä on niin ihanan pehmoista

Saastetta korville

Mikä melusaaste!

Teknologian hurtat peittävät
luonnon sinfonian mölysaasteellaan
Peltilehmät ja metallilinnut
ovat helvetin lähettiläitä
Vievät ihmisen kauas nautinnosta
ja sielun ruuasta

Kuuntele kerrankin kevättä!
Häivy kauas betonimaasta
ja askella kohti rauhaa

Jotain sanottavaa

Ei musta ole lyyrikoksi
jään aina aivan liian ennalta arvattavaksi
Hei kuunnelkaa! Mulla on oikeesti jotain sanottavaa
tekis mieli kurkku suorana huutaa
Silti tuntuu että toistelen toisten sanoja
tyhjiä lauseita sekä fraaseja vanhoja
Ryöstän ne muiden suista asti
vaikka omiakin olis ihan kivasti

Olis upeaa olla Lily Allen
ja omata titteli suoran puheen kuningattaren
Tai Apulannan Toni, mut vähemmän munaa
Asennetta tosin ei saa päästää unohtumaan
Jotkut valittaa taloudesta
tai siitä kun muut valittaa valituksen ilosta
Kaikki on okei kunhan oot laiha
Silloin sulla on varaa olla saita
sanoissas tyhjän puhuja
tai niin kuin mä, jaarittelija
kun en suusta saa ulos sitä mitä haluan
kierrän asiaa kuin ympäri avoimen haudan

Ei kantti kestä
puhua asioiden tärkeydestä
On oma sensuuri liian suuri
ja pääasia syvällä kuin puun juuri
On kauhistus jos joku kattoo mua oudosti
siks kun sanoin suuni puhtaaksi
On oma pääni isoin este
Se joskus toimii kuin jarruneste
Ehkä sanani otettaisiin paremmin vastaan
jos olisin laiha ja hyvin paha suustaan

Oon aina ollut äärettömän ujo
kai siks kun oon aina kuullu olevani hieman rujo
On paljon helpompaa piiloutua
ja seinän väriin sulautua
kun pitää oman suunsa kiinni
eikä tuo mielipidettään ilmi

On pääni täynnä hyviä ideoita
ja tuon joskus ilmikin noita
mut usein ideat nuo täysin sivuutetaan
on kuin kukaan ei mua kuuntelisikaan
Ja sit joku toinen esittelee ideani ominansa
ja kuuntelen miten kehuu kansa
Pidän edelleen suuni kiinni
vaik voisin ottaa kunnian omiin nimiini
Mut nyt on tullut aika huutaa ja laulaa
Hei kuunnelkaa, mulla on oikeesti jotain sanottavaa

Päätös

On ihmisiä, jotka laulaa
ja ihmisiä, jotka naulaa lautaa tai pauhaa rauhaa
On ihmisiä, jotka välittää läheisistään
ja ihmisiä, jotka vähät välittää
On sinun tehtäväsi päättää itsestään
kumpaan ryhmään kuulut
Pelkäätkö asettaa itsesi alttiiksi
ja rakastaa kuin hullut
Vai oletko yksi niistä hulluista
jotka juoksevat alasti kaduilla huutaen
elän elämäni sinua rakastaen
Saat itse tehdä sen valinnan
elätkö elämäsi turhista valittaen
vai sitä oikeaa rakkautta vaalien

On ihmisiä, jotka jakaa omistaan
ja ihmisiä, jotka hautoo itsemurhaa
Se päätös on sinun itse tehtävä
oletko rakkauden arpapeliin lähtevä

Ahneus hotkaisee välipalaksi

Ahneus tekee meistä onnettomia
ja saa meidät aina kaipaamaan lisää
Se tekee meidän tyytymättömäksi omaan elämään
liian vähän, liian arkista, liian tylsää
Liian on ahnea sana

Ahneus hotkaisee välipalaksi
ja jättää oletuksen raon tulevalle
Ahneus täyttää hetkeksi
Suo pienen nautinnon
muttei tyydytä

Ahneus ei tunne onnea
Ahneus ei tunne tätä hetkeä
Ahneus haluaa saada kaikki
nyt
minulle
heti
Ja se ei riitä

Mahdoton paikka

Haluan kasvaa aikuiseksi
sellaiseksi
jonka näen mielessäni
haavekuvassani
Sisäinen kasvu on tärkeämpää
ja pysyvämpää
kuin ulkoiset saavutukset
taloudelliset fokukset

En mittaa menestystä rahana
tai tittelinä hienona
työpaikka-arvostuksena
tai hulppeana autona
Menestys näkyy itsessäni
omana polkunani
jota kulkiessani
saavutan tavoitteeni
tyytyväisenä itseeni
kasvavana luonteena
ja sitä kautta säteilevänä onnena

En usko että se on mahdoton paikka
taikka
onko sitä koskaan tyytyväinen
valmis täysikasvuinen

Olen kiitoksen velkaa

Olen katsonut sinun kuolevan
Olen pitänyt sinua sylissäni
kun olet veltto ja tajuton
Avuton
Olen puhaltanut sinuun henkeä
ja rukoillut jumalaa
Olen itse ollut avuton

Se henki elää nyt sinussa
ja puhaltaa vahvana
Se henki pysyy ja säilyy

Olen kiitoksen velkaa

Keijunsiivet

Jonain päivänä
kasvatan keijunsiivet
pinkit ja untuvaiset
hopeasta kimaltelevat
Säteilen aurinkoa ympärilleni
Leijun kuun usvassa
hopeatietä pitkin
Tanssin kevyitä piruetteja
pyörin onnen huumassa
kohti tähtien täyttämää kimaltavaa pimeyttä
Jonain päivänä
kasvatan keijun siivet
Huumaan läsnäolijat onnellani
ja saan heidät hymyilemään

Vanha valokuva

Näin vanhan valokuvan
niin mieleen painuvan
Oli kuva jo haalistunut
sen kulma rusehtunut
monien käsien koskema
ja kahvinkin tahrima

Silti tuo mustavalkokuva
yksinäistä naista esittävä
kertoi minulle paljon enemmän
kuin digikuva nykyelämän
Kuvan naisen uurteet
ja kasvojen lempeät piirteet
kertoivat elettyä elämää
Niin paljon pahaa ja hyvää
Yksinäisiä
työntäyteisiä hetkiä
ja pieniä levon tuokioita
saatuja ilon tunteita

!

Täytän tyhjän sivun viivoilla ja pisteillä
Kaiken maailman perkeleet eivät riitä
kertomaan
mitä haluan sanoa

Viiva ja piste

Ohje päivän varalle

Ylläty kerran päivässä
Muuta yksi asia itsessäsi
itke, naura, raivoa
Riistä hiuksia päästäsi
ja pompi tasajalkaa
Anna anteeksi ja unohda
Naura vielä kerran
itsellesi

Satumaailma

Haluaisin vain haaveilla
uppoutua satumaailmaan
ja kadota kaninkolosta
kauniille niitylle
Mutta ilman Liisaa
ja kuningatarta

Haluaisin vain uneksia
prinsessalinnoista ja mekoista
uljaista prinssirohkeista
Jossa kello ei koskaan löisi kahtatoista
ja paha äitipuoli olisi tuntematon käsite

Haluaisin vain toivoa
että oman elämäni sepesudet
putoaisivat kaivoon
ja antaisivat punahilkan hypellä ilosta

Taimi

Elämän siemen
kytee piilossa
jäätyneenä
odottaen
sitä ainutta hetkeä
jolloin sillä on mahdollisuus
Ja katso

Musta routainen maa
jonka läpi
puskee uusi taimi

Tulisieluinen

Tulisieluinen
hetkestä nauttiva nainen
joka ei tuhlaa aikaa turhuuksiin
päät kääntävä nainen
palavasti osallistuva
taiteellinen ja tunteellinen

Tulisieluinen
kaunis, kaunosieluinen
ihanteellinen
etäinen ja mystinen myytti
vieras maaginen olento
kuin yksisarvinen

Herännäinen

Rakkauden myöhäinen herännäinen
kilpajuoksun epäonnistuja
Voi silti päihittää
Elämän rakkaus ei katso ikää
ei päivää, ei vuotta
Myöhäinenkin sen saavuttaa

Runotorstain 441. haaste: myöhäinen. Runotorstain haasteet ovat muokkaamattomatonta ajatusten virtaa. 

Haista

Ruohikon huurre
on kaunis kuolema
Haista
Värit kääntyvät ruskeaksi
Mehevä kosteus on mädäntynyt
Mutta
kuolemassakin
On uuden alkua

Säde

Hopeisen harmaan pilven takaa
se pilkahtaa
säde
joka kaunistaa

Kysyy minulta jaksanko
vielä vähän
jatkaa
sateenkaaren päähän

Luon katseeni ylös
silmät punoittaen
taivaaseen
vieläkö lisää, ajattelen

Paljonko pitää kestää
tien taivalta jatkaa
kompuroiden
läpi kivien painaa

Hopeinen tie
edessäni siintää
säde
sen minulle piirtää

Jos hetken vielä kestän
niin kenties
kukaties
auta armias

Loppuu matkani tää
ja pääsen
lopulta
sateenkaaren päähän

Minä seison

Minä seison tässä
jaloistani kulkevat juuret
syöpyvät syvemmälle maahan
pitäen minut kiinni
reaaliassa

Tässä minä olen
ylpeänä
seison omilla jaloillani
suoristan selkääni pituutta
Selkääni
jonka takana seisovat
tukijoukot
Perheeni

Minä seison tässä
omalla jalustallani
hymyilen taakseni
ja pidän nyrkit edessä

Minä seison
juuri tässä

Hallaherra

Verenpunainen ruusu
on kaunis ja kerroksellinen
Huumaava tuoksu houkuttaa ympärilleen
ja jakaa iloa
Verenpunainen ruusu on kaunis
Ei ketään harmita sen piikit
tai heikkous

Hallaherra
Kaunis jäähile kimaltaa ruusun pinnassa
jäiset pikkutimantit pusertavat ruusun sisälleen
ja tekevät siitä entistä heikomman

Joku välinpitämätön
päästi hallan sisään
otti verenpunan käteensä
ja pusersi ruusun tomuksi

Ei ruusut kestä jatkuvaa kylmyyttä
Ne on helppo jäädyttää ja murskata
Ei ruusut kestä
Ei kestä

Mikä tämä on

Kysyt

Kulta, se on arpi
viilletty pitkin ihoasi
jotta olisi parempi
sydän, keuhkot, vatsa, käsi

Sinuun on piirretty kartta
joka kertoo välittämisestä
rohkeudesta ja auttamisesta
Ne ovat muistoja
menneistä taisteluista, kaikista voitoista

Hulina

Hulvaton hulina huvikummussa
huudetaan hujauksessa Huu-herraa
Hulivilit hujahtavat huvimajaan
hummat hurnahtavat hurmoksessa
Hunnariin hurahdetaan huljahtamaan
huijarit humussa hulvahtaen

Hulluja huvittaa huvikumpu
hunnien huutaessa hurraa
hulahtaa huussissa hulavesi
hugenotit huhkivat humaanisti
hujopit hukat hupailevat huterasti
huvittava huvila
Hutikassako huseeravat?
Huh huh hulabaloo


Runotorstain haaste 404. hulina. Runo on tällä kertaa lähinnä ajatuksen juoksua hu-tavusta.