Olen kiitoksen velkaa

Olen katsonut sinun kuolevan
Olen pitänyt sinua sylissäni
kun olet veltto ja tajuton
Avuton
Olen puhaltanut sinuun henkeä
ja rukoillut jumalaa
Olen itse ollut avuton

Se henki elää nyt sinussa
ja puhaltaa vahvana
Se henki pysyy ja säilyy

Olen kiitoksen velkaa

Keijunsiivet

Jonain päivänä
kasvatan keijunsiivet
pinkit ja untuvaiset
hopeasta kimaltelevat
Säteilen aurinkoa ympärilleni
Leijun kuun usvassa
hopeatietä pitkin
Tanssin kevyitä piruetteja
pyörin onnen huumassa
kohti tähtien täyttämää kimaltavaa pimeyttä
Jonain päivänä
kasvatan keijun siivet
Huumaan läsnäolijat onnellani
ja saan heidät hymyilemään

Vanha valokuva

Näin vanhan valokuvan
niin mieleen painuvan
Oli kuva jo haalistunut
sen kulma rusehtunut
monien käsien koskema
ja kahvinkin tahrima

Silti tuo mustavalkokuva
yksinäistä naista esittävä
kertoi minulle paljon enemmän
kuin digikuva nykyelämän
Kuvan naisen uurteet
ja kasvojen lempeät piirteet
kertoivat elettyä elämää
Niin paljon pahaa ja hyvää
Yksinäisiä
työntäyteisiä hetkiä
ja pieniä levon tuokioita
saatuja ilon tunteita

!

Täytän tyhjän sivun viivoilla ja pisteillä
Kaiken maailman perkeleet eivät riitä
kertomaan
mitä haluan sanoa

Viiva ja piste

Ohje päivän varalle

Ylläty kerran päivässä
Muuta yksi asia itsessäsi
itke, naura, raivoa
Riistä hiuksia päästäsi
ja pompi tasajalkaa
Anna anteeksi ja unohda
Naura vielä kerran
itsellesi

Satumaailma

Haluaisin vain haaveilla
uppoutua satumaailmaan
ja kadota kaninkolosta
kauniille niitylle
Mutta ilman Liisaa
ja kuningatarta

Haluaisin vain uneksia
prinsessalinnoista ja mekoista
uljaista prinssirohkeista
Jossa kello ei koskaan löisi kahtatoista
ja paha äitipuoli olisi tuntematon käsite

Haluaisin vain toivoa
että oman elämäni sepesudet
putoaisivat kaivoon
ja antaisivat punahilkan hypellä ilosta